Akupunktio

Alkuviikko meni läskiksi migreenin vuoksi. En päässyt salille kolmeen päivään. Olin kuullut tutulta fysioterapeutilta, että on hyviä tuloksia migreenin hoidosta akupunktion avulla, joten halusin myös kokeilla. Torstaille sain sitten ajan. Aamulla tein salilla alakroppatreenin ja iltapäivällä menin akupunktioon. Mielenkiintoinen kokemus, todella rentouttava. Neulan laitto sattui pahimmillaan hyttysenpiston verran, jossain kohtaa ei tuntunut mitään. Neulat vaikuttivat ensin kymmenen minuuttia, sitten niitä pyöritettiin ja vielä parikyt minsaa. Jossain kohtaa alkoi jomotus takaraivossa, mutta se oli ihan lyhyt. Sitten tuntui hetken oksettava olo, mutta sekin lyhyesti. Jomotusta tuli uusiksi, mutta taas lyhyesti. Kaikenkaikkiaan olo oli hyvä, hoidon jälkeen olisin voinut mennä suoraan nukkumaan. Akupunktio lisää aineenvaihduntaa, joten olen pitänyt huolen riittävästä vedenjuonnista, että kuonat poistuu hyvin.

Sitten itseäni ärsyttävä juttu, mikä kai yleensä kuuluu tällaisiin projekteihin. Tein normaalisti punnituksen eilen ja vaaka näytti että ne neljä kiloa on tullut takaisin, jotka olen parissa viikossa saanut lähtemään. Joko vaaka on seonnut (4 kg tuntuu aika paljolta), tai sit en tiiä mistä on kyse. Mitään suolaista en ole pahemmin syönyt, vaan ihan normaalisti. Neljä päivää oli taukoa salista, ja söin niinkuin muutenkin, eli ei erityistä mässyä. Voiko sitä nestettä sitten kertyä sit sillai kun ei liiku, ei hajuakaan, mut ottaa päähän. Toivon nyt et akuhoito saa aineenvaihdunnan isolle vaihteelle ja paino alkaa taas putoamaan. Senttejä on kyl lähtenyt, mikä onkin parempi mittari tällaiselle projektille. Nyt riitti tämä vuodatus ja yritetään pysyä positiivisena. Aamulla taas salille.

Viikkopäivitys

Sovittiin siskon kanssa, että vähintään kerran viikossa kirjoitetaan blogiin, joten nyt viimeistään täytyy ryhdistäytyä. Syöminen on pysynyt aika hyvin hallinnassa. Teen usein smoothieta aamu- ja iltapalaksi. Muuten aika paljon olen syönyt tyyliin salaattia ja kanaa tai jauhelihaa.

Olen netistä etsinyt tietoa, että mitä kannattais syödä ennen ja jälkeen treeniä ja siihen etsin pikkuhiljaa itselle sopivaa käytäntöä. 

Salilla pyrimme käymään väh. pari kertaa viikossa ja aika hyvin sekin on toiminut. Kohta lähden sinne taas. Olen saanut kaverista treeniseuraa myös, joten ei tartte yksin lähteä, vaikka sisko on töissä.

Minulla on nivunen vaivannut kun olen treenannut kovaa. Tällä viikolla se on rauhoittunut, mutta katotaan kun tänään on alakroppa-päivä, että mitä se siitä tykkää. Viimeksi sama vaiva oli viimeisen synnytyksen jälkeen, josta se rauhoittui vuoden sisällä. Ikävä vaiva, jota en kyllä haluaisi takaisin. Kipu on nivusessa, mutta myös siellä jossain sisällä pyllyn alla.

Viikkopunnitus tänä aamuna näytti 112,6, joten hyvää vauhtia mennään. Olimme siskon kanssa terveyskeskuksen painonhallintaryhmässä viime syksynä. Teoria sinänsä oli tuttua, mutta ryhmän tuki oli mukavaa. Paino ei pahemmin pudonnut, mutta hyviä eväitä taas tuli tähän projektiin. Nyt olen piakkoin menossa terveystarkastukseen, koska viime kertaa en edes muista. Kiva nähdä mitä testeissä näkyy. Olen neljä vuotta esim. juonut laadukasta aloeveraa, joten sekin varmasti on tehnyt hyvää minulle.

Nyt lähden salille! Hyvää pakkaspäivää!

Tavoitteet

Eilen tehtiin siskon kanssa tavoitekartat eli käytettiin jo aikaisemmin mainitsemaani Goal Mapping -pohjia. Netistä voi ilmaiseksi tulostaa pohjat ja ohje siihen. Lopusta löytyy linkki siihen. Ensin kirjoitetaan toiselle paperille sanat: päätavoite, sivutavoite, emotionaaliset syyt, aikajana, kuka auttaa ja miten se meinataan saavuttaa. Sitten otetaan toinen paperi, johon nuo samat sanat piirretään käyttäen paljon värejä. Tälloin aktivoidaan aivojen oikea puolisko mukaan, kun pelkkä kirjoittaminen aktivoi vasenta aivopuoliskoa. Valmis paperi laitetaan sellaisen paikkaan, mistä sen näkee monta kertaa päivässä. Mieluiten ekaksi aamulla ja viimeksi illalla, kun alitajunta on vallalla, eikä "järki" vielä ole väittämässä vastaan. Tässä meidän kartat:

Pahoittelen heikkoa kuvan laatua

Viikkopunnitus omalla kohdalla on -2kg, joten tyytyväinen olen. :)


Linkki Goal Mapping -sivulle:

http://www.liftinternational.com/goal-mapping/templates.html

Positiivareiden ajatusten aamiaisesta

ANNA HYVÄN TULLA

Ihmiset, jotka eivät usko ansainneensa onnea, sabotoivat kaiken hyvän elämässään. He ajavat rakastavan kumppanin pois, he työntävät luotaan lapsen, joka on kiintynyt heihin, he suututtavat esimiehen, joka uskoo heihin. Miksi? Siksi, etteivät he usko ansainneensa sellaista onnea.

Elämä on kovaa, mutta sinun on tärkeää kysyä itseltäsi, millaisen kohtalon olet ansainnut. Vastauksestasi riippuu, millä tavoin selviydyt elämän murhenäytelmistä. Vastauksestasi riippuu, onko sinusta epäonnen jälkeen uudelleen alkajaksi.

-Robert H. Schuller

Olen lukenut muutaman vuoden aikana paljon itsensäkehittämisoppaita ja eniten pidän kirjoista, jotka käsittelevät vetovoiman lakia. Perusajatus on se, että se mihin keskität ajatuksesi, sitä saat lisää. Jos olet kokoajan negatiivinen, tapaat muita negatiivisia ihmisiä ja elämässäsi tapahtuu negatiivista jne. Tavoitteen asettelussa on myös tärkeää että tavoite on positiivinen. Pitää ajatella mitä haluaa eikä sitä mitä ei halua. Sitten kun tavoite on asetettu, pitäisi kuvitella, että sen on jo saavuttanut ja miltä silloin tuntuu. Näin valjastetaan alitajunta tekemään töitä tavoitteen eteen. Vaikein osuus tulee tässä: positiivinen ajattelu pitäisi olla jatkuvaa, tai muuten homma ei toimi. Eli aina kun meinaa mieli mennä ketutuksen puolelle tai ärsyyntyy tai harmittaa tai suuttuu, niin se pitäisi äkkiä kääntää positiiviseen. Siinä on mulla ainakin vaikeuksia. Joskus joku antoi vinkin: jos hänellä on huono hetki, niin hän kuvittelee käsiinsä suloisen kissanpennun, jota hän katselee ja heti tulee parempi mieli. Jokainen voi tietenkin keksiä itselleen sen parhaan keinon. Jollain se voi olla musiikki, meditointi tai liikunta. Mielikuvitus on onneksi rajaton. Mikä olisi sinun keinosi?

Mulla on usein ollut se keino siinä että jääkaapissa on suklaata ja syön sitä kun ketuttaa. Pala silloin tälllöin. Nyt en osta sitä suklaata sinne, vaan pitää keksiä muut keinot. 

Tavoitteen asettelussa käytän Goal Mappingia, tavallista aarrekarttaa ja mielikuvitusta. Iltaisin kun menen nukkumaan alan kuvittelemaan itseäni siinä tilanteessa kun tavoitteet on saavutettu. Miltä näytän, miltä minusta tuntuu, missä olen, millaista musiikkia kuulen jne. Siihen on hyvä  nukahtaa ja alitajunta aktivoituu. Se toimii yölläkin. Kirjavinkki: Joseph Murphy: Alitajuntasi voima. 

Nyt jokainen tekemään oman elämänsä mestariteos. :)

Kuvia ja linkkejä

Systeri löysi hyviä linkkejä liittyen kuntoiluun ja laihdutukseen:

http://saliohjelma.fi/harjoitusmuodot/

http://www.punttis.net

 

 

Tässä on pari kuvaa eilisestä salipäivästä:

 

Selfie ennen treeniä

Vatsalihaksia kahvakuulalla

 

Ruuasta ja sen laadusta..ja vähän muutakin

Painonhallinan kannalta pätee sääntö: Syö vähemmän mitä kulutat. Itsellä on ylensyöminen kuulunut kuvioihin niin kauan kuin muistan, joten siinä onkin yksi tavoitteeni tässä projektissa: Annoskoon pienentäminen. Yksi hyvä keino on pienemmän lautasen käyttäminen, mutta mä ajattelin tehdä sen myös niin että täytän lautasen aika pitkälti kasviksilla, salaatilla ja vihanneksilla; ja sitten lisään siihen lihaa tai kalaa. Hiilareita aion vähentää huimasti (varaa kyllä on). Tälläkin viikolla sorruin lasten kanssa syödessä leipään ja parin päivän sisällä sen kyllä huomasi, ettei se mulle hyväksi ole. Tyttökin kysyi että "Äiti kenen puuppa haisee näin pahalle?". Lasten suusta kuuluu totuus, niinhän se on.  Koska pidän niin paljon leivästä, aion panostaa korvaaviin vaihtoehtoihin. Apua löytyy mm. sivustolta karppaus.info. Jotain sieltä olen joskus tehnytkin ja hyväksi havainnut, mutta varmasti löytyy myös uusia suosikkeja.Varsinaista karppausta en aio nyt aloittaa. Vähennän hiilareita, mutta en pyri ketoosiin enkä lisää rasvaa. Hiilarit saan kasviksista ja jos jotain viljaa syön, olkoon se täysjyvää. Välillä herkutellaan, siihenkin aion etsiä ohjeita jotka sopii tähän projektiin. Raakasuklaapakettikin odottaa kaapissa. Nyt kun ajattelenkin joulunaikaa, kun vedin kokonaisen konvehtirasian illassa, niin huh huh. Karsee olokin siitä tuli.

Yksi lapsuudesta asti mukana kulkenut sääntö on ettei ruokaa heitetä roskiin. Pahalta se tuntuukin, varsinkin kun nyt on taloudellisesti heikko tilanne. Tätä sääntöä olen noudattanut mm. siten, että silloin tällöin syön lastenkin lautaset tyhjäksi, jos he eivät sitä tyhjennä. (Hei halooo!) Välillä mietinkin esim. kyläillessä, että kannattaako mun omaa lautasta ottaakaan, kun on kolme lautasta mulle tulossa. Noh, nyt se loppuu. Voin kerätä ruuantähteet vaikka ämpäriin ja viedä vanhempien kompostiin. Oma vaiva siinäkin, mutta tuleepahan hyötykäyttöön. Lasten annoskoossakin on varmasti varaa viilaukselle välillä. Voihan he lisää ottaa, jos ruoka maistuu.

Kulutus on luonnollisesti lisääntynyt. Tälläkin viikolla olen ollut neljä kertaa salilla ja kerran vesijumpassa. Melkoinen muutos aikaisempaan, kun oli viikkoja, etten liikkunut lainkaan. Joku voi sanoa, ettei tota tahtia kauaa kestä, pian innostus laantuu. Myönnän, että on sellainen vaara, mutta siinähän tämä blogi on suureksi avuksi. Se antaa motivaatiota kuin myös se että tehdään siskon kans tätä projektia. Jos toista ei nappaa treenata, niin toinen potkasee persuksille: "Nyt mennään". Ja onhan se paljon kivempaa lähteä kaverin kanssa salille kuin yksin.

Saliohjelmaa ei vielä ole, enkä tiedä tuleeko sitä edes, katotaan nyt. Ehkä se tuo paremmin rakennetta treenaamiseen. Olis yläkroppa-päivä ja alakroppa-päivä. Treenin alussa ja lopussa olis aerobista osuutta kuntopyörällä, crosstrainerilla tai soutulaitteella.

Mutta sellaista. Nyt täytyy tehdä jotain muuta, kun lapset ovat tulossa kotiin isin luota. Hiukan kerkee vielä omia juttuja. Hyvää päivänjatkoa!

Raskas arki

Viime päivät on ollut tosi raskaita. Meillä on ollut suurin osa perheestä jonkinlaisessa mahataudissa, joka on mennyt kyllä tosi nopeasti ohi, mutta lisäksi yhdeltä lapsista löytyi kihomatoja! Ja sitä puunausta, pyykinpesua peittojen ja tyynyjen saunottamista ja leluja pitäisi vielä puhdistaa. Mä en kestä. Ja mulla on ihan sellainen olo, et mä teen turhaa työtä, ku se kuitenkin uusiutuu. Joku paikka jää aivan varmasti putsaamatta tms. Pitäis ajatella positiivisesti, mut ei millään jaksa.
Et mun ajatukset ei oo ollu ihan omassa kuntoremontissa muutamana päivänä. Mut heti huomenna aamulla salille siskon kans ja syömisissä olen kuitenkin koittanut skarpata. Välillä olen onnistunut ja välillä en.

Tässä tämänpäiväinen lounas. Onneksi pakastealtaasta löytyy kaikenmaailman wokkivihanneksia yms. Mä rakastan niitä ja niiden helppoutta. Tässäkin on ensin paistettu wokkivihanneksia pannulla ja sit heitetty joukkoon kolme kananmunaa ja sekoitettu. Ja nam! Et oli hyvää. Vähän suolaa ja pippurii. Ei se muuta vaadi. :)

Mun aloituspainohan on huikea 130 kg, joka on sairaalloinen ylipaino. En koe itseäni mitenkään ylilihavaksi, mutta valokuvat on aina takonut järkeä päähän, jos joku minusta kuvan saa otettua. Viihdyn meinaa mieluummin sen kameran toisella puolella. :)
Tässä kuvia joka on siis tämänhetkinen tilanne.

 Pidän paljon mustia vaatteita, ettei läskit näy niin selvästi. En ole koskaan tykännyt pitää vartalonmyötäisiä vaatteita. Ne saa oloni kiusaantuneeksi. Kai sitä voisi sanoa, että ulkonäön suhteen minulla on aika huono itsetunto.

No niin. Tein tänään päätöksen, että minulla on vuosi aikaa pudottaa painoani alle sadan kilon. Ja jos en onnistu niin menen lihavuusleikkaukseen. En millään haluaisi mennä leikattavaksi, joten se on jälleen yksi motivaattori saada tämä kuntoremontti onnistumaan. Tavoitepainohan mulla on 80 kg, mut olen ikionnellinen jo siitä satasen alituksesta.
Mieheni on leikkauksesta puhunut jo monena vuonna, kun hän on 13 vuotta katsonut minun laihdutusyrityksiäni ja minä vaan lihon. Olen minä siinä ajassa pyöräyttänyt kolme mukulaakin, mutta silti. Ja on siinä pointtiakin. On tämä aika riskaapelia olla näin lihava ja lapset tarvitsee minua vielä monta vuotta. Ja haluaisin minä itsekin laihtua. Ja tässä minun syyt:
- Voisin urheilla, kun jalat kestäisi sen
- Pystyisin ostamaan kauniita vaatteita melkein mistä vain
- Olisin energisempi ja iloisempi
- Jaksaisin leikkiä, touhuta ja olla lasten kanssa
- Pitäisin itsestäni enemmän
 - Eläisin (todennäköisesti) pidempään
           Siinä muutamia, mitä äkkiä tuli mieleen.

Ei kai sit muuta tänään. Huomenna tosiaan heti aamulla salille ja nyt teen sen verran raskailla painoilla, et oikeesti on lihakset kipeenä. Sit on ainakin tehty jotain. Näihin tunnelmiin! Hyvää yötä! :)

Aamupala

Aamupalaksi teen usein smoothien. Siihen on helppo piilottaa happamatkin marjat pakastimesta. Tällä kertaa sekoitin keskenään karpaloa, puolukkaa, mansikkaa, banaanin, avokadon, pähkinöitä ja vettä. Lapset saivat oman annoksen ja sitten sekoitin omaani vielä proteiinijauhetta. Avokadoista ja pähkinöistä saa hyviä rasvoja ja vitamiineja. Marjat tekevät smoothiesta kylmän. Aineenvaihdunta tekee enemmän töitä ja kuluttaa, kun syö kylmiä ruokia. Iltapalani voi hyvinkin olla samanlainen. Proteiini on varsinkin illalla tärkeä,  sillä sen kanssa keho korjaa yön aikana lihaksissa syntyneitä vaurioita,  joita siis syntyy kun treenaa. Pahoittelen kuvan heikkoa laatua. Hyvää huomenta!

Alkuinnostus pitää hyödyntää. Tällä viikolla olen käynyt kolmesti salilla ja tänään olin salin lisäksi vesijumpassakin. Pitkästä aikaa on lihaskipuja, mikä todistaa että kai siellä läskin alla jotain lihaksiakin löytyy. *wirn*

Vuosi sitten otin kuntosalijäsenyyden kun muutin maalta kaupunkiin ja päätin että nyt laitetaan tämä nainen kuntoon. Mutta...melkein saman tien loukkasin polveni mitään ihmeitä tekemättä: menin lattialle polvilleni ja tuntui ikävältä. Siinä se kipu sitten muutaman päivän sisällä paheni. Parin kuukauden sisällä oli tutkittu ja hutkittu ja lopputulos oli että minulla on polvessa tämän ikäiseksi harvinaisen paha kuluma. Kuntosali-innostus lopahti, mutta onneksi olivat ymmärtäväisiä siellä salilla enkä joutunut maksamaan mitään välimaksua, vaikka lopetin kesken sopimuksen.

Nyt sitten aloitin uudestaan siskon ehdotuksesta. Sain kaverin salille, mikä helpottaa lähtemistä. Minun on helpompi päästä salille, kun lapset eivät vielä harrasta, joten illat ovat vapaana. Olen myöskin työtön ja lapset ovat kolme päivää viikossa hoidossa, joten pääsen päivälläkin salille. Illalla sitten voin vaikka jeesata siskoa lasten kuskaamisissa harrastuksiin, jotta hänkin pääsee salille.

Ruoka-asioissa olemme jo pitempään antaneet toisillemme vertaistukea, mutta nyt pystymme yhdistämään siihen kuntoilunkin. Asiaa helpottaa sekin, että molempien perhe muutti viime vuoden aikana maalta kaupunkiin. Itse asiassa nyt asumme lähellä toisiamme, ja näemme melkein päivittäin. Tämä  piristää kummasti, kun lasten kanssa meinaa mennä hermot.

Kun siskoni ehdotti kuntosalia minullekin, olin hieman epäileväinen kun muistin viime vuoden ja ajattelin että ei sitä tuu kuitenkaan käytyä. Sitten on huono omatunto, kun kuitenkin on siitä maksanut. Suostuin lopulta kun selvisi, että päästään sinne yhdessä niinä päivinä kun siskolla on lyhyempi työpäivä. Lapset haetaan hoidosta vasta salin jälkeen. Sitten sisko ehdotti, että kirjoitetaan kuntoremontistamme blogia ja kieltämättä se että tää juttu on julkinen, antaa ihan erilailla motivaatiota tähän projektiin. Jonkin verran on keskustelua että mitä kaikkea tässä näytetään. Aika hyvin kuitenkin on saatu sovittua kaikesta.

Tänään vihdoin otettiin aloitusmittaukset. Minun painoni on 116 kg. Tavoitteeni on pudottaa 30 kg 10 kk:ssa. Tuntuu paljolta, mutta kun sen jakaa kuukausille, on se 3kg/kk. Ei mahdoton. Uskon että kun jätän herkuttelut minimiin, niin se tekee jo paljon. Itsehillintäni herkkujen suhteen on onneton, joten teen palveluksen itelleni kun en herkkuja edes hanki. 
Projektissa aion käyttää apuvälineinä mm. alitajunnan voimaa ja NLP:tä. Tavoitteen asettelussa Goal Mapping on todettu hyvin toimivaksi. Kannattaa tutustua, löytyy ihan googlettamalla. 

Olikohan tässä nyt kaikki, mitä pitikin laittaa... Jatketaan toisella kertaa. Hyvää yötä!

Joululoma loppui ja arki alkoi

Ensimmäinen työpäivä ja samalla alkaa lasten harrastukset.
Minun suurin ongelma on siinä, että tuntuu kuin vuorokaudesta loppuisi tunnit. Olenkin päättänyt, että teen itselleni valmiiksi ruokaa pakkaseen ja jääkaappiin. Sitten niinä päivinä, kun ehdin vain pyörähtää kotona ennen harrastuskuskaamisia, saan nopeasti syötyä terveellistä ruokaa.
Autossa minulla on hedelmiä ja pähkinöitä sekä vettä, jos en ehdi käymään lainkaan kotona.
Näillä mennään! Mukavaa työviikkoa! 😊

Mielenrauhaa

Utön saarelta otettu kuva  v. 2013 tammikuussa sinisellä hetkellä. Mun mieli lepää merellä ja saaressa ja kun saan ottaa kauniita ja rauhoittavia kuvia Suomen saaristosta ja välillä Ruotsin puoleltakin.

Ruokasääntöjä 6.1.2015

Syömisen säännöt ovat melko yksinkertaisia:

- Lisää kasvisten määrää
- Lisää proteiinin määrää
- Vähennä hiilihydraattien määrää ja syö täysjyvää
- Hyvälaatuiset rasvat
- Säännöllinen ateriarytmi
- Syö rauhassa kylläiseksi, mutta ei ähkyksi

Ja taas uusi laihdutusblogi. Miten tämä eroaa muista? Paneudumme kahden perheen haasteisiin: on lasten harrastuksia, puolison työmatkoja (tai ei puolisoa lainkaan) sekä iltamenoja. Koska äiti pääsee kuntosalille tai vesijumppaan? BMI on jo sairaan ylipainon puolella, polvessa nivelrikkoa ja v***tus usein korkealla. Tunnesyöminen on melkein  jokapäiväistä. Oma pää pitäisi saada kuntoon, että kaikista näistä huolimatta jaksaisimme olla positiivisia äitejä lapsillemme. Onneksi meillä on toisistamme tukea ja turvaa. Kuntosalikortit on hankittu ja suunnitelma on tehty, milloin pääsemme yhdessä salille. Se, miten se toteutuu, selviää tulevaisuudessa. Tästä se lähtee. Ruoka on lapsiperheessä suurin haaste, kun äitillä pitäisi olla eri ruuat. Toisessa perheessä lapset kyllä yllättävän hyvin syövät samoja ruokia kuin äiti. Toivomme vertaistukea ja negatiiviset kommentit voi jättää kirjoittamatta.

Päätimme aloittaa blogin, koska haluamme tallentaa omaa projektiamme ja kertoa siitä muillekin. Toisella meistä on aikaisempaa kokemusta blogin kirjoittamisesta ja toinen vasta opettelee.