Miten menee?

Vaihtelevasti, sanoisin. Ohjelman teko menee välillä hyvin ja sitten taas ei ole yhtään motivaatiota. Viikonloppuna olin Jyväskylässä, jossa sain uutta motivaatiota kun ohjelman tehnyt kertoi omasta projektistaan. Helposti sitä ajattelee, että kyllä ton on helppo sanoa, kun on sitä sun tätä, mutta nehän ovat vaan tekosyitä. Siihen sorrun paljonkin.

Mulla on niin paljon tunnesyömistä, että se on suurin tavoitteeni, että pääsen siitä eroon, sillä hyvälläkään ohjelmalla ei tee mitään, jos repsahtaa heti kun elämä potkii päähän. Ohjelmassa on valmis ravinto-ohjelma. Mulla ei tule mitään siitä, että seuraisin sellaisia valmiita reseptejä. Mieluummin syön omia ruokia ja yritän merkata niitä ylös, että tulis syötyä suunnilleen se kalorimäärä mitä pitäiskin. Liikuntaohjelma menee kans vaihdellen. Välillä päätän että tänään teen sen aerobisen osuuden esim, mutta sitten huomaan illalla, etten ole vieläkään tehnyt sitä ja nyt on jo lasten nukkumaanmenoaika. Siihen mä nukahdan aina itsekin nuorimmaisen viereen. Joten treeni täytyy tehdä aamulla, jotta se tulee tehtyä.

Olen ilmoittautunut syksyllä alkavaan Ravintovalmentajan kurssille, jota odotan innolla. Uskon saavani siitä paljon eväitä omaan syömiseen, mutta myös ammatillista pätevyyttä, että voin auttaa toisia. Työttömyys on alkanut todella ottaa pattiin, ja kaavailen yrityksen perustamista, jossa teen erilaisia hoitoja ja annan ravintoneuvontaa. Myyn myös ravintolisiä ja kosmetiikkaa.